Istinye-yliopiston, ruotsalaisen Tukholman yliopiston, suomalaisen Humak-ammattikorkeakoulun, Turkin kuurojen liiton ja viittomakielen tulkkien yhdistyksen koordinoimana

Istinye-yliopiston, Tukholman yliopiston Ruotsista, HUMAK-ammattikorkeakoulun Suomesta, Turkin kuurojen liiton ja viittomakielentulkkien yhdistyksen koordinoimana sekä EU:n komission ja Turkin kansallisen viraston yhteisellä tuella järjestettiin Tukholmassa 14. kesäkuuta 2024 "EDUSIGN & SIGNEDU: Joint Venture of Curriculum Studies and Artificial Intelligence in Sign Language" -hankkeen puitteissa Tukholman yliopiston koordinoimana "Viittomakielen ja kuurojen opintojen konferenssikokous", jossa oli kansainvälisiä osallistujia. Osallistujat olivat hankekumppaneiden verkostoon kuuluvia, jatko-opiskelijoita, viittomakielen tulkkeja ja yliopistojen luennoitsijoita.Perjantaina 14. kesäkuuta pidetty konferenssi viittomakielentulkkauksen haasteista ja mahdollisuuksista herätti huomiota runsailla esityksillä ja onnistuneilla monikielisillä simultaanitulkkauksilla.

Konferenssin aamupäivän osuudessa Hasan Dikyuva Alankomaiden Max Planckin psykolingvistiikan instituutista kuvasi turkkilaisen viittomakielen nykytilaa ja kertoi alaan liittyvistä julkaisuista ja tutkimuksista. Hän mainitsi, että turkkilaisen viittomakielen opetukseen ei ole riittävästi resursseja, ja korosti, että alan tutkimuksia on lisättävä.

Prof. Johanna Mesch Tukholman yliopistosta kertoi tieteellisistä tutkimuksista ja havainnoista, jotka koskivat viittomakielellä julkaistun Covid-19-tiedon saavutettavuutta pandemian aikana Ruotsissa ja Suomessa. Hän totesi, että viittomakielisen tiedon saannissa havaittiin rajoituksia ja puutteita.

Iltapäivän istunnossa Nora Duggan Tukholman yliopistosta käsitteli kuurojen maahanmuuttajien vaikeuksia tulkkauspalveluissa Ruotsissa. Hän huomautti, että vaikka viittomakielen tulkkauspalvelut ovat maassa yleisiä, on parannuksia näiden palvelujen saavutettavuudessa vielä lisättävä.

Helena Sikh, kokenut viittomakielen tulkki Fellingsbro Folkhögskolasta, kertoi viittomakielen tulkkien virallisen auktorisointiprosessin etenemisestä Ruotsissa ja korosti ammattikokemuksen merkitystä tulkkiammatin laadun määrittelyssä sekä erilaisten tutkintojen ja sertifiointikäytäntöjen vaikutuksia.

Prof. Dr. Anna-Lena Nilsson Norjan tiede- ja teknologiayliopistosta puhui viittomakielentulkkien koulutuksen muuttumisesta ja kehityksestä tähän päivään asti. Hän antoi esimerkkejä siitä, miten henkilön sosiaalisesta ympäristöstä mukaan pyydetty viittomakielen taitoinen henkilö, jolta ennen pyydettiin vain apua tulkkaukseen hädän hetkellä, joutui kantamaan muitakin vastuita ja rooleja, kun viittomakielentulkkauksesta tuli ammatti ammatillisen koulutus- ja kehittämisprosessin loppuvaiheessa.

Prof. Dr. Okan Kubus Magdeburg-Stendalin ammattikorkeakoulusta kertoi opiskelijoiden näkemyksiä oman ammattikorkeakoulunsa viittomakielen tulkkauksen opetussuunnitelmasta ja totesi, että ohjelmaan ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrä on vähentynyt ja että tätä ilmiötä selittämään tarvitaan uusia analyysi- ja arviointitutkimuksia.

Konferenssi päättyi paneelikeskusteluun, jossa osallistujat esittivät viimeiset toiveensa ja mielipiteensä konferenssin teemoista ja hankkeiden pääaiheista. Kaikki panelistit ilmaisivat tyytyväisyytensä konferenssista ja kiittelivät projektin sisältöjä sekä sitä, että hanke on erittäin hyvä esimerkki kansainvälisestä akateemisesta yhteistyöstä ja samalla se toimii näkyvänä panostuksena deaf studies -tutkimusalaan.

Kiitämme kaikkia hankekumppaneitamme ja yleisöä heidän arvokkaasta osallistumisestaan.